Veeti on jo iso poika. 18 kk tuli täyteen 14.9.2006, ja sehän tarkoittaa lupaa osallistua juoksukisoihin :) Maastokirjakin oli jo valmiiksi tilattuna, joten debyyttikisaan vaan. Debyytiksi ei sitten otettukaan mitään pientä kilpailua, vaan Salukikerhon maastomestaruuskisa 24.9.2006, mukana reilu 50 salukia :) Ajelimme Tampereen välipysäkin kautta Valkeakoskelle. Päivä oli aurinkoinen ja kaikin puolin juoksemiseen sopiva, ei liian kuumakaan. Ja mammaa jännitti!

Eläinlääkärin tarkastus...arvonta...lämmittely... Vapisevin käsin kuonokoppa kiinni... Valjaat pois - mamma huikkaa ystävälleen "Mua jännittää!" ja ystävä vastaa "Joo se näkyy." Ei kai. Harjoituksesta ainakaan ei ole kiinni. Veeti on treenaillut ihan pikkupennusta asti, ja tänä kesänä on juostu myös kaverin kanssa, kuonokoppa päässä, mantteli selässä, vieraan (no ok, ystävä, mutta kuitenkin) lähettäjän lähettämänä. Viimeksi testattiin jo pitkää ja haasteellistakin rataa. Aina on mennyt hienosti, joten miksi pitäisi hermoilla? Vaan ei auta, ei...

NYT se lähti! Juokseeko loppuun saakka? Miten sen saa kiinni? Kyllä se kotona osaa... Höh, näköjään väistelee vähän kaveria - mitä nyt, lopettaako kokonaan - ei sentään. Ihan hienosti silti meni alusta loppuun, maalissa oli tuttu ihminen vastassa. Pistesaldo 162 ei nyt ihan päätä huimaa, mutta hyväksytty suoritus kuitenkin, ja molemmat koirat juoksivat niin kiltisti :) Tästä on hyvä jatkaa.

Lopun päivää Veeti keskittyikin kavereiden moikkailemiseen ja pentusten nuuhkutteluun. Salukinpentuja oli paikalla paljon, ja ne tuntuivat erityisen kiinnostavilta. Kukapa sitä ihmettelee, nehän ovat niin valloittavia.

(kuvat: Pasi Soininen)