Tämä kesä on ollut aurinkoinen ja lämmin. Pikkusalukin unelmakesä :) Elokuun viimeinen viikonloppu on askel kohti syksyä, ainakin kalenterin mielestä. Venetsialaisten, loppukesän juhlien aikaa.

Mitä lähemmäs syksy hiipii, sitä enemmän on aurinkoisista päivistä nautittava. Niinpä lähdettiinkin Veetin ja Peppi-ystävän (Aziz Valei) kanssa oikein kunnon metsä-merenranta -iloittelulenkille. Faunin-ketku jäi happamana kotiin. Se ei luvannut, että muuttaisi tapojaan tälläkään kertaa...suunnittelimme nimittäin retkeä paikkaan, jossa se karkaa omille pupunetsintäretkilleen, poikkeuksetta. Kompensaatioksi Fauni sai puruluun, mutta hys, ei kerrota sitä Veetille.

(kuvat: Eija Kotila)

Minne se Peppi oikein pyyhälsi?


Täytyy lähteä katsomaan!


Jihuuuuuu!


Tassuista pääsee aika lujaa...


Kaverin kanssa on kivointa!


Viilennystauko lienee paikallaan.


Salukeja ja kuvajaisia.


Meri on vielä niin tyyni ja lempeän lämmin. Peppi kuinka syvälle meinaat?

Tervehdys!

Tämä on ensimmäinen tassutteluni uudessa blogissa. Kotiorjani Heli on luvannut käydä käpälöimässä kertomuksia sitä mukaa, kun meille kuuluu jotain kivaa. Koitamme kertoa näytelmistä tahi muista harrastelmista ja ihan vaan arkipäivän onnenhetkistä.

Terkkuja kaikille Salukeille, hapsuhännät heilumaan (ja myös ne sileät)!

Veeti